Dynaaminen hinnoittelu – kenen etu?
Dynaaminen hinnoittelu - kenen etu? Hiljattain julkistettiin pop-tähti Robbie Williamsin konsertti Tampereella elokuulle 2017 ja pääsyliput Ratinan stadionilla järjestettävään spektaakkeliin myytiin loppuun hetkessä. Majoitusala reagoi maailmantähden saapumiseen salamannopeasti ja hinnat kyseiselle yölle nostettiin kattoon. Hotellihuoneesta joutui maksamaan jopa yli 300 euroa yhdeltä yöltä. Kolmesataa euroa muutaman tunnin unesta Tampereella. Sama ilmiö toistui marras-joulukuun vaihteessa Helsingissä Slush-tapahtuman yhteydessä. Viimeisiä huoneita Helsingin keskustan hotelleissa myytiin yli 500 euron hintaan. Siinä tulee melko kova tuntihinta yöunille ja hulppea kilohinta aamiaisbuffetin nakeille, kun kiireinen start-up/yrittäjä käy pitkän päivän jälkeen nukkumassa muutaman tunnin, hotkaisee lennosta aamiaista ja jatkaa matkaa seuraaviin sijoittajatapaamisiin.
Tämä on tietysti markkinataloutta puhtaimmillaan, kysynnän ja tarjonnan laki ohjaa hinnoittelua, mitä kutsutaan kauniisti peitenimellä dynaaminen hinnoittelu. Mutta samaan aikaan tilanne on se, että monillakaan ei ole mahdollista kokea näitä ainutlaatuisia elämyksiä, koska melko arvokkaan konserttilipun päälle tulisi vielä moninkertainen kustannus yöpymisestä tai start-up-yrittäjä joutuu maksamaan yhdestä hotelliyöstä enemmän kuin pystyy maksamaan itselleen palkkaa kuukaudessa.
Voi kai kohtuudella kysyä, miten hotellit perustelevat edellä kuvatut hinnat asiakkaan saaman arvon näkökulmasta, onko tuote ja asiakkaan saama hyöty todellakin moninkertaisesti parempi tuona yhtenä yönä verrattuna normaalihintaisiin yöpymisiin. Ja vastaavasti miten normaalisti satasen pintaan maksava tuote vastaa brändilupaukseen ja asiakkaan odotuksiin ollessaan yhtenä yönä varustettu kolmin- tai viisinkertaisella hintalapulla? Eivät helsinkiläiset ravintolatkaan kai Slushin aikana nostaneet pihviensä hintaa sataan euroon, vaikka ovatkin olleet täynnä?
Omena oli aikanaan erilainen toimija myös hinnoittelussa, alkuvuosina kaikki huoneet myytiin läpi vuoden 55 eurolla per yö. Kaupunkien väliset erot vuokratasoissa ja korkeampien käyttöasteiden aiheuttamat lisäkustannukset mm. siivouksessa, vartioinnissa ja asiakaspalvelussa pakottivat kuitenkin Omenankin siirtymään dynaamiseen hinnoitteluun, mikä suomeksi siis tarkoittaa sitä, että korkeampi kysyntä tarkoittaa korkeampia hintoja. Me olemme kuitenkin halunneet pitää jonkun tolkun hinnoittelun yläpäässä, maksimihintamme ovat korkeintaan kymmeniä prosentteja keskihintamme yläpuolella, ei koskaan satoja prosentteja kuten alan yleinen käytäntö näyttää olevan.
Tosiasia on tietysti se, että kysytyimpinä ajankohtina huoneita ei missään suomalaiskaupungissa riitä kaikille halukkaille. Me emme kuitenkaan halua silloinkaan ohjata tarjontaa niin, että se on mahdollista vain niille, joille hinta ei ole este. Me haluamme tarjota aina edullisia huoneita, jotta kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus liikkua ja kokea enemmän. Ja uskomme myös siihen, että saamme asiakkaamme helpommin palaamaan meille seuraavan keikan yhteydessä, kun hintataso ei heittelehdi täysin mielivaltaisesti tuotteen pysyessä käytännössä samana. Haluamme, että meidän asiakkaillamme kaikki rahat eivät kulu hotellihuoneeseen, vaan heillä on varaa ostaa myös Robbie Williams -t-paita tai tarjota Slushissa lounas mielenkiintoiselle yhteistyökumppanille. Kysymys kuuluukin, kenen etu dynaaminen hinnoittelu on?
Tervetuloa Omenaan, sinulla on varaa myös siihen, mitä itse pidät tärkeänä.
